Yksi hyvinvointialueiden tavoitteista on varmistaa tasalaatuinen palvelu kaikille ja kaikkialla. Tämä on hyvä tavoite, mutta eikö se ole ollut tavoitteena aina? Sen toteuttaminen ei ole täysin onnistunut aiemmin, onko nyt aika kypsä sille, että palveluiden laatu saadaan tasaiseksi ja kaikille samaksi? Miten sitä voisi lähteä tavoittelemaan?
Ensiksi täytyy tarkastella sitä mitä laatu on. Se ei ole mikään itsestään tai yleismaailmallinen mitta, vaan se on aina suhteessa toisiin vastaaviin asioihin. Laatu on hyvin pitkälti myös kokemusta, se kuvaa sitä, miten jokin asia koetaan. Laatu vastaakin kysymykseen siitä onko tuote hyvä vai huono, vai jotain siltä väliltä.
Tavoitteena on tasalaatuinen palvelu terveydenhuollossa. Se ei vielä kerro siitä minkä laatuista palvelua halutaan tarjota. Tämän vuoksi onkin tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa päättää se minkä laatuista palvelua tuotetaan. Tätä varten on ensiksi kartoitettava käytettävissä olevat varat ja muut resurssit, kuten myös se millaisia palveluita tarvitsee tuottaa ja minkä verran niille on tarvetta. Kun nämä perusasiat ovat selvillä, voidaan asettaa tavoitteet palvelun laadulle.
Nyt alkaa työvaihe, mikä paljolti määrittää sen miten onnistunut tulos on mahdollista saavuttaa. Se on suunnittelu. Tässä jatketaan jo aiemmassa vaiheessa tehtyä työtä ja muotoillaan tarvittavat terveydenhuollon palvelut sellaiseksi, että ne on mahdollista toteuttaa käytettävissä olevilla voimavaroilla ja että ne ovat mahdollisimman tehokkaita, sekä vastaavat asiakkaiden tarvetta. Mikäli tämä on tehty hyvin, tulee se näkymään asiakkaiden tyytyväisyydessä. Toiminnasta tulee myös tehokasta, kun esimerkiksi asiakaspolku on tarkkaan harkittu ja mahdollisiman sujuva. Jo tällä saadaan jonoja liikkumaan nopeammin ja vältetään turhaa tuottamatonta täytetyötä. Tässä yhteydessä on myös tarpeen määritellä erilaiset mittari millä mitataan palvelun laatua ja tehokkuutta. Näin voidaan mahdollisiin laatu eroihin tai muihin ongelmiin puuttua pikaisestikin. Tämä vaatii jatkossa säännöllistä seurantaa ja korjaustoimia, mikäli ongelmia ilmenee.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on vuorossa selkeän ohjeistuksen kokoaminen ja henkilökunnan koulutus. Näiden, kuten seurannan tulee olla jatkuvaa. Tämä on erityisen tärkeää, senkin vuoksi, että hienotkaan suunnitelmat eivät auta jos henkilökunta ei seiso niiden takana. He tekevät varsinaisen työn ja he kohtaavat ihmisen ihmisenä. Tässä työssä heillä pitää olla käytössää paras mahdollinen tieto siitä, miten asiat tehdään ja miksi ne tehdään siten kuin tehdään. Tämän varmistamiseksi olisi henkilökunnan edustajia hyvä ottaa mukaan jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Tässä vielä ylläkuvatun suunnittelupolun pääkohdat listattuna
- resurssien kartoitus
- tarvekartoitus
- tavoitteiden asetus
- suunnittelu
- mittarien määrittäminen
- ohjeistus
- koulutus
- seuranta
Tällä tavoin toimien pystytään varmistamaan palvelun tasalaatuisuus eri alueilla ja erilaisissa olosuhteissa. Tämä vaatii aluerajat ylittävää yhteistyötä, mutta onnistuessaan tulee vaikuttamaan positiivisesti kaikkien kokemukseen. Työtä on paljon, eikä se ole helppoa. Tämän vuoksi onkin tärkeää valita aluevaaleissa henkilöt, joilla on osaamista, näkemystä ja halua tehdä työtä tämän yhteisen päämäärän eteen.