Kotivarasta on vastikään julkaistu uudet ohjeet. Hyvä niin, koska osalla suomalaisia on päässyt unohtumaan se, että eteen voi tulla tilanteita, jolloin lähikaupasta ei pääse hakemaan päivittäin tarvitsemiaan tavaroita. Silloin on hyvä, jos kotoa löytyy tarpeet muutaman päivän selviytymiseen.
Täysin päinvastainen ilmiö on hamstraus, joka saa kauppojen hyllyt yhtäkkiä tyhjenemään jostain tietystä tuotteesta. Korona-aikana sellainen oli vessapaperi ja käsidesi. Mielestäni tämä juontaa juurensa juuri tuohon varautumattomuuteen. Kun ei ole etukäteen mietitty sitä, miten poikkeustilanteessa selvitään, tulee helposti paniikki. Silloin tehdään asioita tunteella, miettimättä tarkemmin niiden järkevyyttä.
Yleisesti ottaen suurin osa suomalaisista on varsin hyvin varautunut muutaman päivän katkoon palveluissa tai kaupassa käynnissä. Eihän se suositeltu kolmen vuorokauden elintarvikemäärä ole kovinkaan erikoinen vaatimus. Jos ruokakaupassa normaalistikin käy parinpäivän tai jopa viikon välein on kaapissa lähestulkoon aina riittävästi elintarvikkeita. Itse olen ajatellut tämän siten, että teen kerran viikossa suuremmat ostokset ja sitten viikolla haen maitoa tai leipää, jos sekään on tarpeen. Näin minulla on suurimman osan ajasta riittävä määrä ruokaa yllättävien tilanteiden varalle. Etenkin kun ylläpidän kuivaruokakaappia periaatteella, että jokaista arkikäytössä olevaa tuotetta on avattu paketti, sekä avaamaton odottamassa vuoroaan. Näin eivät jauhot tai sokeri pääse loppumaan kesken leipomisen.
Tästä päästiinkin tärkeään asiaan, mikä kotivarassa ja varautumisessa usein unohtuu. Se on suunnittelu, ennakointi ja taidot. On hyvä ajoittain miettiä erilaisia poikkeustila skenaarioita ja sitä, miten itse niissä toimisi. Tähän liittyy myös arjen selviytymistaitojen opettelu. Osaatko sinä valmistaa ruokaa soveltaen ohjeita sen mukaan mitä kaapista löytyy? Ellet, niin kannattaa opetella. Se on taito, joka maksaa itsensä takaisin parempilaatuisempana ruokana ja hävikin vähenemisenä. Entä sitten lämpö ja valo? Oletko miettinyt miten pärjäät, jos sähköt katkeavat useammaksi päiväksi? Löytyykö kotoasi patterilla toimivia taskulamppuja ja saatko asunnon lämpimäksi ilman sähköä. Pattereita on helppo ostaa, mutta tuon lämmön kohdalla kannattaa miettiä varasuunnitelma. Muutaman päivän sähkökatko/ kaukolämmön jakeluongelma keskellä talvea kylmettää asunnon todella nopeasti. Itse sopisin jonkun tutun kanssa tilapäisestä kyläilystä tai varautuisin menemään hotelliin pahimmaksi aikaa. Tarkastaisin myös korvaako kotivakuutus tilapäismajoituksen. Ennakointi ei maksa mitään, mutta säästää selvää rahaa ja huolta siinä vaiheessa, kun ongelma on ajankohtainen.
Otsikossa mainitsin sanan hamstraus. Mitä se on? Netin sanakirjoista tarkastaen löysin selitteitä aina varautumisesta pakonomaiseen tavaran keräykseen. Tässä kirjoituksessa tarkoitan sillä tarpeeseen nähden liiallista ostamista. Tähän onkin vaikea vetää rajaa. Onko hamstrausta, jos ostaa kokovuoden vessapaperit tai kahvit tarjouksesta jo valmiiksi kotiin. Mielestäni raja on siinä, onko sinulla varaa tehdä tämä ostos ja onko sinulla tila missä säilyttää näitä. Vielä yhden asian kysyisin. Oletko tyytyväinen ostokseen, vai tuleeko sinulle pieni häpeä ja tarve piilottaa ostostasi? Minä olen sitä mieltä, että jos ostos on harkittu ja sinulla on siihen aidosti mahdollisuus, on se fiksua taloudenhoitoa. Miksi maksaa tuotteesta kaksinkertainen hinta, jos sen voi suuremmissa erissä saada huomattavasti halvemmalla. Itse en ole näin suuria määriä ostanut. Kuitenkin talous- ja vessapaperit ostan aina suursäkeissä ja kahviakin pyrin ostamaan pari pakettia kerralla, silloin kun huomaan minulle mieluisan merkin olevan tarjouksessa. Näin ne eivät koskaan ole lopussa ja en joudu ostamaan niitä korkealla hinnalla. Sen tunnustan, että koronan alkuaikoina ostettuja käsidesejä ja kasvomaskeja on minulla vieläkin varastossa. Tosin käytän niitäkin edelleen säännöllisesti. Kasvomaskeja harvemmin, mutta aina joskus niillekin on tarvetta.
Miten teillä? Onko kotivara lipsahtanut jo hamstrauksen puolelle, vai onko se vajavainen? Itse aion tämän kirjoituksen loppuun tehtyäni kaivaa työhuoneen sekalaista tavaraa sisältävästä laatikosta vanhan patterikäyttöisen radion ja katsoa toimiiko se vielä. Ei sitten tarve yllätä, silloin kun kaikki muutkin ryntäävät ostoksille.
