Miksi politiikka ei kiinnosta? Vaalien äänestysprosentti oli alhainen. Torilla monella oli mielipide asioista, mutta äänestäminen ei kiinnostanut. Syyksi sanottiin joko se että sei se mitään muuta tai sitten se että kaikki on niin huonosti ettei kannata äänestää. Mitä ihmettä? Miksi ihmisiä ei kiinnosta vaikuttaa asioihin?
Ensimmäiseksi mieleen tulee väsymys. On nähty liian monta turhaa lupausta ja saatu pettymyksiä. Ihmettelen kuitenkin sitä, että miten äänestämättä jättäminen muuttaisi mitään. Antaahan se toki aihetta huoleen, jos suuri määrä ihmisiä jättää äänestämättä. Samalla se kuitenkin antaa aktiivisille äänestäjille enemmän valtaa. Yhdellä äänellä on suurempi vaikutus, kun moni jättää äänestämättä. Tämä on asia minkä luulisi huolestuttavan ihmisiä. Haluavatko he todella antaa jollekulle toisella vallan päättää asioista, joilla on suora vaikutus heidän arkeensa ja koko kansan kohtaloon.
Entä nuoret? Heillä luulisi vielä olevan intoa asioihin vaikuttamiseen. Monella onkin he haluavat keskustella asioista, nähdä eri näkökulmia ja ymmärtää kokonaisuuksia. Vaikuttamisen halu on myös aito. Kantaako se kuitenkaan äänestämään asti? Hakevatko he pikatietä oikeanlaisiinpäätöksiin erilaisista mielenosoituksista ja nettikirjoittelusta? Se on ymmärrettävää, mutta juuri nuorten toivoisin olevan aktiivisia politiikassa. Se ei nimittäin ole pikajuoksu vaan maraton, kun aloittaa nuorena on aikaa edetä politiikassa vaikka mihin. Toki jo pelkkä äänestäminen tuo tuleviin vuosiin uutta näkökulmaa. Voi seurata äänestämänsä henkilön tekoja ja päätöksiä ja katsoa pitävätkö lupaukset . Tällöin voin myös miettiä oliko valinta oikea ja seuraavalla kerralla äänestää hieman paremman tiedon pohjalta.
Minä koen politiikan kiinnostavaksi, koska siinä on kyse suurista asioista jotka lopulta näkyvät kaikkien arjessa. Se kattaa koko ihmiskunnan historian. Nykypäivän asioille löytyy vastineensa menneisyydestä, kun sinne vain katsoo. Se antaa mahdollisuuden keskustella suurista asioista. Se haastaa ajattelemaan asioita uudelleen ja kuuntelemaan ja tutkimaan asioita monelta eri kantilta. Eikä sitäkään voi kiistää, että onhan se aika viihdyttävää seurata eduskunnan kyselytunteja ja erilaisia keskusteltuja. Ihailen henkilöitä jotka tietävät mistä puhuvat ja pysyvät asiassa provosoitumatta, vaikka sitä yritetään. On myös yllättävän riemukasta nähdä kun joku hermostuu täysin, huutaa, tai jopa kävelee pois studiosta kesken ohjelman.
Kiinnostus politiikkaan on asennekysymys. Anna sille mahdollisuus ja se vie mukanaan.
Seuraavaksi pääsemme äänestämään eduskuntavaaleissa. Ne ovatkin todellinen näytönpaikka eri puolueille ja politiikoille. Seuratkaa heitä jo nyt. Katsokaa millainen linja heillä on ja muuttavatko he sitä ennen vaaleja. Eduskuntaan valitut henkilöt tulevat saamaan käsiinsä Suomen, jolla sekä takanaan että edessään vaikeat ajat. Ei ole yhdentekevää keitä sinne äänestetään. Oma toiveeni on, että emme tulisi näkemään siellä julkkiksia ja urheilijoita. Ne ammatit eivät anna paljoakaan tietoa, siitä miten tehdään hyviä päätöksiä taloudesta, turvallisuudesta yms. Nähdään vaaliuurnilla parin vuoden päästä ja jännitetään yhdessä oman ehdokkaan puolesta.